Kalaallit Nunaannit oqaluttuat – pinnersaatit ujaqqallu ilisarnaatit
Kalaallit pinnersaataat ilusimit atortumillu annertunerusinnaavoq. Ujaqqat qalipaataat, qaqqat pisoqaassusiat kiisalu Kalaallit Nunaanni inuunermit ilisarnaatit pinnersaat tamarmik immikkut oqaluttuaqartitsisarput.
Kalaallit pinnersaataasa ujaqqartaat – qaqqanit oqaluttuat
Nuummit – ujaqqaq taartoq qaamasunik qinngorfigisartoq
Nuummit tassaavoq Kalaallit Nunaannit ujaqqaq taartoq, manissarneqaraangami kuultitut, tungujortutut, ilaannikkullu qorsuttutut aappaluttulluunniit qinngorneqarsinnaasoq. Ujaqqaq Nuup eqqaani qaqqani ukiut milliardit pingasut sinnerlugit pisoqaassusilinni nassaassaavoq. Ateq “Nuummit” isumaqarpoq, ullumikkullu Kalaallit Nunaanni pinnersaasiassatut ujaqqat ilisimaneqarnerpaat nuannarineqartullu ilagaat.
Tugtupit – ujaqqaq qaqutigoortoq aappalungajattoq
Tugtupit qaqortungajattumit sakkortuumik aappalungajattumut qalipaateqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaatalu pinnersaasiassatut ujaqqarisartagaattut taaneqartarluni. Kalaallit Nunaanni tugtupit Narsap eqqaani ilisimaneqarpoq. Ujaqqaq immikkut ittumik pissuseqarpoq: Taartumi qalipaataa sanngiillisinnaavoq, seqernup qaamarngani imaluunniit UV-mik qaammarsarneqarnermini uteqqissinnaalluni. Tugtupit Kalaallit Nunaanni 1957-imi nassaarineqarpoq, 1965-imilu nunat tamalaat akornanni mineralitut nutaartut akuerineqarpoq.
Grønlandit – ukiut milliardit 3,8-t oqaluttuassartaat
Grønlandit tassaavoq aventurinkvarts qorsuk, qorsunnik ilaannikkullu qaqortunik qaleriiaanik akulik. Qorsuunera mineralip fuchsit-ip mikisuararsuarnik sananeqaateqarneranik pissuteqarpoq. Ujaqqaq ilaatigut Nuup Kangerluani Isukasiami nassaassaavoq, ukiullu milliardit 3,8-t missaannik pisoqaassuseqarluni. Taamaattumik nunarsuarmi pinnersaasiassatut ujaqqat pisoqaanersaattut taaneqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaannit isumassarsiat ilisarnaatit
MLH-p pinnersaatai Kalaallit Nunaata pinngortitaanit, kulturiannit ulluinnarnilu inuunermit isumassarsiaqarput. Ulu, qajaq, arferup sarpia, puisi, nanoq, maliit tupilallu eqqaamasanik assigiinngitsunik misigissutsinillu pilersitsisinnaapput. Nassuiaat inummut nammineq tunngavoq – taamaattumillu pinnersaat atuisuminut immikkut isumaqalersinnaavoq.
Ulu
Ulu tassaavoq qangaaniilli sakkugineqartoq, kinguaariinni arlalinni sulinermut, ataatsimoornermut ulluinnarnilu inuunermut qanittumik atatillugu atorneqarsimasoq. Ilusaa ilisarnartoq kalaallit ilusilersugaanni ersarissumik ilisarnaataalersimavoq.
Qajaq imarlu
Qajaq, arferup sarpia, puisi maliillu imamut attaveqarneq oqaluttuarisarpaat. Pinnersaatini ilusaat ajornanngitsut pinngortitamik, angalanermik sineriammilu inuunermik eqqaasitsissutaasarput.
Tupilak
Tupilak kalaallit oqaluttuarisaaneranni paasiuminaatsumik pingaarutilimmillu inissisimavoq. Ullumikkut eqqumiitsuliornermi sanalunnermilu nukittut ersarissumillu ilusilittut takussaasarpoq. Akikik.gl-imi ilisarnaat kulturikkut tunuliaqutaa ataqqillugu, kalaallit ullumikkut ilusilersoriaasiisa uumassusillit ilaattut saqqummiunneqarpoq.
Pinnersaat oqaluttuaqartoq
Pinnersaat taamaallaat pisiarinngilat. Kalaallit Nunaannit ilusilersukkap, pinngortitap isumassarsiallu ilaa annikitsoq toqqarpat.
Kalaallit pinnersaataat takukkit
Nunarsuup pissusaanut paasissutissat GEUS aqqutigalugu uppernarsarneqarput: Nuummit, Tugtupit aamma Grønlandit.